Ammattikeittiön ilmanvaihto voi olla yksi kiinteistön merkittävistä energiankuluttajista. Ammattikeittiöistä poistetaan suuria määriä ilmaa, usein tuhansia litroja sekunnissa.
Ilmanvaihdon energiankulutus riippuu erityisesti ilmamäärästä, käyttöajasta, ulkolämpötilasta, mahdollisesta lämmöntalteenotosta ja ilmanvaihdon ohjaustavasta. Tyypillisessä 3–6 huuvan keittiössä ilmanvaihdon energiankulutus voi olla suuruusluokaltaan noin 45 000–90 000 kWh vuodessa.
Energiansäästölaskurillamme voit arvioida nykyisen energiankulutuksen ja säästömahdollisuuden, tai voimme laskea sen puolestasi. Lue lisää: FlowHero-energiansäästölaskuri.
Miksi ravintolan ilmanvaihdolla on merkitystä koko kiinteistölle?
Suuri osa ammattikeittiöistä toimii osana suurempaa kiinteistöä. Tyypillinen esimerkki on toimistorakennuksen lounasravintola.
Ravintoloiden energiankulutus neliötä kohti on moninkertainen muihin liiketiloihin verrattuna. Siksi ravintola ja erityisesti sen ilmanvaihto voivat olla merkittävä säästökohde, kun koko kiinteistön energiankulutusta halutaan vähentää.
Motivan tietojen perusteella ilmanvaihdon ja lämmityksen osuus on noin 72 % ravintoloiden kokonaisenergiankulutuksesta.
Kuinka suuri ilmamäärä ammattikeittiössä on?
Yhden keittiöhuuvan poistoilmamäärä on suuruusluokaltaan usein noin 300 litraa sekunnissa. Esimerkiksi tyypillisessä kuuden huuvan keittiössä poistoilmamäärä voi olla noin 1 800 litraa sekunnissa ja suurissa valmistuskeittiöissä useita tuhansia litroja sekunnissa.
Kohteen todellinen ilmamäärä tarkistetaan ilmanvaihtosuunnitelmista tai rakennusautomaatiosta.
Nyrkkisääntönä yhden huuvan ilmanvaihto voi merkitä noin 15 000 kWh:n vuotuista energiankulutusta. Kolmen–kuuden huuvan keittiössä suuruusluokka on siten noin 45 000–90 000 kWh vuodessa. Tarkempi laskelma voidaan tehdä kohdekohtaisesti muutamalla lähtötiedolla.
Mihin ammattikeittiön ilmanvaihdossa kuluu energiaa?
Ammattikeittiöstä poistetaan suuria määriä ilmaa, jonka tilalle tarvitaan vastaava määrä tuloilmaa. Tuloilman lämmittämiseen ja tarvittaessa jäähdyttämiseen kuluu energiaa. Lisäksi sähköä kuluu tulo- ja poistopuhaltimien käyttämiseen.
Mitä suurempi ilmamäärä ja pidempi käyttöaika ovat, sitä enemmän energiaa ilmanvaihto kuluttaa.
Tästä syntyy myös ilmanvaihdon energiansäästöpotentiaali: kun ilmaa ei poisteta keittiöstä turhaan, tuloilmaa tarvitaan vähemmän. Tällöin tuloilman lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen sekä puhaltimien käyttöön kuluu vähemmän energiaa.
Poistaako lämmöntalteenotto säästömahdollisuuden?
Ei. Lämmöntalteenotto vähentää tuloilman lämmittämiseen tarvittavaa energiaa, mutta ilmanvaihdon energiankulutukseen vaikuttavat edelleen ilmamäärä, käyttöaika ja ilmanvaihdon ohjaustapa.
Mitä enemmän ilmaa poistetaan, sitä enemmän tuloilmaa tarvitaan ja sitä enemmän energiaa kuluu ilman lämmittämiseen tai jäähdyttämiseen sekä puhaltimien käyttöön. Siksi ilmanvaihdon tarveohjauksella voidaan säästää energiaa myös kohteessa, jossa on lämmöntalteenotto.
Lue myös: LTO vai tarveohjaus ammattikeittiön ilmanvaihtoon – vai molemmat?
Miksi aikaohjaus ei aina minimoi energiankulutusta?
Aikaohjauksessa kiinteistön ylläpito määrittää etukäteen kellonajat, jolloin ilmanvaihto käy. Keittiön todellinen kuormitus kuitenkin vaihtelee päivän aikana.
Ravintola voi esimerkiksi olla auki kymmenen tuntia, mutta täyttä mitoitusilmamäärää ei tarvita koko aikaa. Välillä keittiössä tehdään esivalmistelua ja välillä useita keittiölaitteita käytetään samanaikaisesti täydellä teholla. Myös ruokalistat, aukioloajat ja keittiön käyttö voivat muuttua.
Tarveohjauksessa kiinteistön ylläpidon ei tarvitse arvioida etukäteen sopivia käyttöaikoja ja ilmamääriä. Ilmanvaihto säätyy reaaliaikaisesti ja automaattisesti keittiön todellisen tilanteen mukaan.
Lue myös: Ilmanvaihdon aikaohjelma vai tarveohjaus ammattikeittiössä?
Paljonko tarveohjauksella voidaan säästää?
Säästö riippuu siitä, miten ilmanvaihto toimii ennen tarveohjauksen käyttöönottoa. Suurin säästöpotentiaali on yleensä kohteissa, joissa suuria ilmamääriä käytetään pitkiä aikoja riippumatta keittiön todellisesta kuormituksesta.
Esimerkiksi Areimin Aallonharjassa ensimmäisen käyttövuoden toteutunut energiansäästö oli 190,7 MWh vuodessa. Turun Teknologiakiinteistöjen Kupittaan Paviljongissa vuosittaiseksi energiansäästöksi laskettiin 69,5 MWh.
Toteutunut säästö voidaan laskea puhaltimien ohjaustiedon perusteella. Ohjaustieto voidaan saada FlowHeron keräämästä datasta tai rakennusautomaation trendidatasta.
Lue myös: Miten ammattikeittiön ilmanvaihdon tarveohjauksen energiansäästö voidaan todentaa?
Selvitä oman kiinteistösi säästöpotentiaali
Ammattikeittiön ilmanvaihdon energiankulutus ja säästöpotentiaali voidaan arvioida muutamalla lähtötiedolla. Tarvitaan muun muassa nykyiset ilmamäärät, ilmanvaihdon käyttöajat, tieto mahdollisesta lämmöntalteenotosta sekä kiinteistön lämmitys- ja sähkökustannukset.
Voit tehdä alustavan arvion itse FlowHero-energiansäästölaskurilla tai pyytää meiltä maksuttoman kohdekohtaisen säästölaskelman.